Historia lyhyesti

KUORON PERUSTAMINEN

Kerimäen Mieslaulajien toiminta sai alkunsa elokuun 15. päivänä 1947, jolloin kuorolaulusta kiinnostunut 17 miehen joukko kokoontui Jouhelaan keskustelemaan mieskuoron perustamisesta Kerimäelle. Kuoro perustettiin, laadittiin säännöt ja päätettiin rekisteröinnistä.

Perustavassa kokouksessa valittiin johtokunta, jonka puheenjohtajaksi tuli laborantti Unto Närhi, sihteeriksi kartoittaja Matti Laasonen ja rahastonhoitajaksi kassanhoitaja August Kupiainen. Kuoron ensimmäiseksi johtajaksi valittiin dir.cant. Anton Nurmela. Kuoron säännöt hyväksyttiin 5.9.1947, jolloin viralliseksi nimeksi tuli Kerimäen Mieslaulajat r.y. Silloin oli kuoron jäsenvahvuus 19 miestä.

JÄRJESTÖTOIMINTA

Toiminta Sulasolissa ja Mieskuoroliitossa

Logo: Sulasol

Kerimäen Mieslaulajat kuuluu jäsenenä Suomen Laulajain ja Soittajain Liittoon sekä Mieskuoroliittoon. Kuoro on lisäksi osallistunut monella eri tavalla SULASOL:n Etelä-Savon piirin toimintaan sen perustamisesta alkaen.

Kuoro on ollut mukana piirin järjestämissä lukuisissa yhteisesiintymisissä ja kilpailuissa. Varsinaisten esiintymisten lisäksi kuoromme jäsenet ovat toimineet myös liittojen ja piirin hallintotehtävissä.  Rehtori Timo Tiainen on ollut SULASOL:N liittovaltuuston jäsen vuosina 1987-1992, Mieskuoroliiton liittohallituksen jäsen 1988-1992 sekä SULASOL:n Etelä-Savon piirin puheenjohtajana 1986-1989 sekä varapuheenjohtajana vuosina 1990-1994.

Varatuomari Seppo Muukkonen on ollut piirihallituksen jäsenen 1986-1989. Sisäinen tarkastaja Antti Luumi on ollut piirin rahastonhoitajana 1986-1989. Lehtori Risto Hänninen piirin hallituksen jäsenenä vuosina 1990-1993.

Logo: Mieskuoroliitto

Pianonsoitonopettaja dir.cant. Pertti Järvisalo on toiminut SULASOL:n Etelä-Savon piirihallituksessa vuosina 1994-1995 sekä 1998 - ja puheenjohtajana vuosina 1996-1997. SULASOL:n liittohallitukseen hän on kuulunut vuosina 1997-1999 sekä Mieskuoroliiton hallitukseen vuonna 1999.

Mieskuoroliitto valitsi Kerimäen Mieslaulajat vuoden mieskuoroksi 1997.

KUORON HARJOITUKSET, ESIINTYMISET, KUOROKILPAILUT JA MUU TOIMINTA

Kuoromme toiminta noudattelee mieskuorojen yleistä linjaa. Harjoituksia on pidetty vähintään kerran viikossa, ennen esiintymistä jopa useita kertoja viikossa. Lisäksi konsertteja ovat edeltäneet laululeirit.

Kuoromme monista esiintymisistä mainittakoon perinteinen vappumatinea, konsertit Kerimäellä sekä monilla muilla paikkakunnilla, esiintymiset kunnan ja seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, veteraanipäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Eri järjestöt kutsuvat lisäksi kuoroamme ohjelma-avuksi keskimäärin 20 kertaa toimintavuotemme aikana.

Kuorolla on vankka sijansa Kerimäen kulttuurielämässä sekä SULASOL:n Etelä-Savon piirin kuorojen joukossa. Pekka Malinen on kuulunut Mieskuoroliiton hallitukseen ja johtotehtäviin vuodesta 2000 lähtien. Apulaisrehtori Mikko Sairanen on toiminut Mieskuoroliiton aluevaltuustossa ja Sulasolin Etelä-Savon piirin hallituksessa 2013 - 2015.

Kerimäen Mieslaulajat on osallistunut kaksi kertaa valtakunnalliseen kuorokilpailuun. Lappeenrannassa 1982 oli tuloksena 4. sija sekä Oulussa 1987 7. sija C-sarjassa.

Kerimäen Mieslaulajat sai oman lipun sekä kuoromerkin 1984 sekä pienoislipun 1990.

Kerimäen Mieslaulajat on vieraillut myös ulkomailla. Vuonna 1978 vierailimme Ruotsissa Kerimäen kummikunnan Storfors:n vieraana järjestäen vierailun yhteydessä kaksi konserttia. Vuonna 1988 matka suuntautui Unkariin Bálint Balassa-kuoron vieraaksi Esztercomiin ja Budapestiin.

Matkan aikana järjestimme kolme konserttia. Bálint Balassa-kuoro oli vieraillut Kerimäellä 1987. Pohjoismainen konserttikiertue toteutettiin vuonna 1993 Ruotsiin, Norjaan sekä Tanskaan. Matkan aikana järjestettiin kolme yleisökonserttia. Vuonna 1998 tehtiin matka Prahaan sekä vuonna 2000 tehtiin Baltian kiertomatka sekä osallistuttiin Tallinnan laulujuhlille. Kuoro on vieraillut Saksassa, Puolassa ja Latviassa vuonna 2003 sekä vuonna 2008 Unkarissa ja 2011 Espanjassa.

Kerimäen Mieslaulajat on julkaissut kolme CD-levyä. Vuonna 1999 Nocturno, Kerimäen Mieslaulajien kauneimmat serenadit sekä vuonna 2000 Sydämeni joulu. 2011 julkaistiin levy Taas lähtee laulu soimaan.

KUORON TOIMIHENKILÖT

Kuoron puheenjohtajana ovat toimineet laborantti Unto Närhi 1947-1952, opettaja K.H. Tossavainen 1953-1954, kelloseppä V.A.Nieminen 1955-1957, liikkeenharj. Antti Malinen 1958-1968, opettaja Esko Heikkinen 1969-1972 ja 1976-1977, maanvj. Esko Rinkinen 1973-1975, opettaja Timo Tiainen 1978-1985, paikallisjohtaja Juha-Pekka Malinen 1986-2012 sekä Jukka Suomalainen 2013 alkaen.

Kuoron sihteerit: kartoittaja Matti Laasonen 1947-1948, työnjohtaja Unto Nousiainen 1949-1950, liikkeenharj. Antti Malinen 1951-1954, autoilija Seppo Kosonen 1955-1964, koulunjohtaja Antero Happonen 1965-1968, metsätalousinsinööri Eino Kokkonen 1969, myyntipäällikkö Heikki Rasanen 1970, paikallisjohtaja Juha-Pekka Malinen 1971, maalari Pentti Hannikainen 1972-1975, varatuomari Seppo Muukkonen 1976-1985 ja sisäinen tarkastaja Antti Luumi 1986-1996, rehtori Timo Tiainen 1997-2012, sekä lehtori Risto hänninen 2013 alkaen.

Laulunjohtajat: dir.cant. Anton Nurmela 1947-1954, opettaja K.H. Tossavainen 1955, opettaja Ilmari Aarrevaara kevätkauden 1956, dir.cant. Juho Hienonen syyskauden 1956, kanttori Martti Rytkönen 1959-1960 kevääseen, opettaja K.H. Tossavainen 1960-1968, dir.cant. Martti Tynkkynen 1969-1989 ja pianonsoitonopettaja dir.cant. Pertti Järvisalo vuodesta 1989 alkaen.

Kuoron toimintaan on ajoittain antanut merkittävää tukea naistoimikunta huolehtien konserttien ja muiden tilaisuuksien kahvitarjoilusta, arpajaisista sekä monista muista käytännön järjestelyistä. Lämmin kiitoksemme merkittävästä avusta.

KUORON TULEVAISUUS

Monien mieskuorojen toimintaa uhkaa miesten ikääntyminen. Nuoret miehet ovat onneksi olleet kiinnostuneita kuorotoiminnasta ja kuorolaisten keski-ikä on alentunut. Kuoro on pystynyt kartuttamaan jäsenistöään tasaisesti.

Tällä hetkellä mukana toiminnassa on yli 50 aktiivilaulajaa. Toimintaan kaivataan mukaan edelleen nuoria ja innokkaita laulajia kokemaan laulamisen iloa sekä keskinäistä veljeyttä, jota mieskuorolaulu parhaimmillaan tarjoaa.

Kuorotoiminta nykyisessä laajudessa ei liene mahdollista ilman monien yhteistyötahojen tukea. Kuoromme kiittää erityisesti Kerimäkeä sekä monia muita yhteistyökumppaneita kuorolaulun hyväksi annetusta merkittävästä tuesta vuosien aikana.

Timo Tiaisen alkuperäistekstistä 2013 päivittänyt Aki Härkönen